Onnea Siskolle!

Siskolla on tänään syntymäpäivä.

Olen siskoani aika paljon vanhempi, ja hänen ollessaan pieni, minä usein hoidin häntä. Sisko oli kiltti sisko, jolla oli pitkät hiukset ja uteliaan lempeät silmät. En valitettavasti muista niistä ajoista kovin paljon. Kuitenkin tuohon aikaan sisko oli minulle lähinnä kuin elävä ja rakas nukke. Sellaisia sisaruksia, joiden kanssa olisi voinut tehdä kolttosia, tai tapella, minulla ei ollut. Olinhan yhdeksän vuotta häntä vanhempi, ja muita vielä enemmän. Muuttaessani pois kotoa, he olivat kaikki vielä melko pieniä. Asuin jonkin matkan päässä oman perheeni kanssa, joten näimme vain harvakseltaan.

Sitten eräänä päivänä muistan huomanneeni, että siskosta oli tullut iso. Sisko ei enää ollut mikään vahdittava ja hoidettava, vaan ihan oikea juttukaveri. Olin ihan tohkeissani, sillä nyt minusta tuntui, että vihdoinkin minulla oli ihan oikea ja tasaveroinen sisarus. Se oli eriskummallisen hieno tunne. Toivottavasti ne, joilla on sellainen ollut aina, osaavat arvostaa sitä.

Taidan olla aika huono kertomaan tai osoittamaan sitä heille, mutta sisarukseni ovat minulle hyvin tärkeitä. On tyhmää, ettei elämässään ymmärrä järjestää riittävästi aikaa niille asioille, jotka oikeasti ovat tärkeitä. Sen sijaan sitä juoksee kaikenlaisten tyhjänpäiväisten asioiden perässä, ja täyttää niillä aikansa. Täytyypäs alkaa katsoa tätä elämää ja sen arvoja (taas kerran) toiselta kantilta.

Kiitos kaikille maailman siskoille ja veljille, että olette olemassa, sillä ilman teitä elämä olisi yksinäistä! (siitäkin huolimatta, että saatatte joskus olla tosi ärsyttäviä, ja toisinaan kiusaatte) ;D

Ja vielä iso karhunrutistus omilleni!