Sensuuria

Tänään koin sen ensimmäistä kertaa. Blogiini oli ilmestynyt jotakin, mitä en halunnut sinne. Heitin roskakoriin. Jälkikäteen mietin, miksi tuo kommentti siellä oli.

1. Joku todella kuvitteli ilahduttavansa minua kertomalla pitkään ja hartaasti Islamiin kohdistuvasta kritiikistä.
2. Joku kuvitteli minun olevan samaa mieltä asiastaan, ja että olisin ilahtunut huomatessani, että joku muukin on samaa mieltä.
3. Joku halusi levittää sanomaansa, ja käytti siinä hyväkseen supersuosittua blogiani?
4. Joku oli ohjelmoinut robottinsa lähettämään roskaviestejä kaikkiin mahdollisiin blogeihin?
5. Joku muu vaihtoehto?

Siis tapani mukaan taas turhia mietin. Riittäisi, että toteaisin itselleni: "En halua tuota blogiini - roskiin joutaa". Mutta ei, minä mietin syitä ja seurauksia ja oikeuksia. Sellainen minä olen.

Tiibet vapaaksi - eläköön Dalai Lama. Google, eikö sananvapaus ole tärkeämpää kuin voiton maksimointi? Kiinalaiset koittavat padota huumaavasti pauhaavaa informaation virtaa. Ei tule onnistumaan. Jonain päivänä padot murtuvat lopullisesti.

Pitääkö tehdä asioita, jotka eivät kestä päivänvaloa? Voiko ihmisiä estää olemasta eri mieltä? Ei.