Ostin sen kitaran. Lainasin kirjastosta "Learn to play Guitar with Metallica", ja tunnen nyt itseni ihan pahaiseksi teinipojaksi, kun koitan vääntää kolmen tahdin pätkää jostain Metallican introsta. Huraa! En oo kyl vielä Maijalta kysyny millon se pääsis tuleen treeneihin.
Juhannuksena ahisti muutaman tunnin, ja sen varmaan näki väkisin naamasta. Tällä kertaa ahistukseen oli kyllä ihan syy, ja kun ahistus oli ohi, niin olin oikeen melkein sosiaalinen ihan vaan siitä ilosta. Muuten olen ollut viime aikoina aika vetäytyvä, jopa juron puoleinen. Ei mulla vaan ole mitään sanottavaa. Ja levotonkin oli olo kaiken aikaa.
Kaikkiaan juhannus oli ihan kiva, viihdyn appilassa ihan hyvin - niin hyvin kuin nyt voi vain kylässä viihtyä. Panin kuitenkin merkille tuon lisääntyneen vaitonaisuuteni, ja pohdin siihen syitä. Ja kelpaanko itselleni sellaisena. Olen aina tottunut ajattelemaan, että puhelias ja sosiaalisesti aktiivinen on ainoa tavoiteltava tapa olla.
Vahingoitin äsken tarkoituksellisesti sanoillani toista ihmistä. Trollin perkeleet.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti