Yhä hiljaista. Yhä hiljaisempaa. Ulkona lisääntyvä valo ja lämpö. Se kuitenkaan ei ylety sisään, missä on yhä huurteista ja hämärää. En keksi ihmisille mitään sanottavaa. Ei ole paljoa annettavaa. Elämä käpertyy sohvan nurkkaan. Ei se paljon anna, muttei otakaan.
Nosta sinä vain päätäsi, niin katson sinua silmästä silmään. Voit ympäröidä minut, vaan näen kyllä lävitsesi. Voit väsyttää minut uuvuksiin, mutta minä piristyn taas. Voit pelotella tulevalla, kuljen sitä kohti kuitenkin. Jos haluat, voit kiusata menneillä, olen jo nähnyt sen kaiken.
Nosta esiin risa ja viallinen, katson mitä voin sille tehdä. Pysäytä minut, niin katson ympärilleni. Heitä minut leijonille, niin minä kesytän ne. Etsi sinä lukot, ja minä etsin avaimet.
2 kommenttia:
Moi. :)
Moi! =)
Lähetä kommentti