tiistai 30. maaliskuuta 2010

A.R.M.O.

Ärsyttävä pikkutuska. Tyhjyys. Sanattomuus.

Olen joskus kokenut armon. Ansaitsematon Rakkaus Sinun Osaksesi. Juuri tästä kristittynä elämisessä pitäisi olla kysymys. Ei jumalan antamasta armosta, ei helvetistä pelastumisesta, eikä kulttuurisidonnaisista normistoista ja sääntökokoelmista.

Ansaitsematon rakkaus sinun osaksesi, ihmiseltä ihmiselle. Se ei pyydä itselleen, ei odota vastapalvelusta. Se ei ole vaivannäköä, ei uhrautumista eikä välineitä. Ansaitsematon rakkaus sinun osaksesi ei pyri myöskään tekemään hyvää, ei auttamaan. Se vain on, tässä ja nyt, vailla mitään syytä. Siksi se on puhdasta, siksi se menee luihin ja ytimiin.

Se on niin vahvaa, ettei sen valjastaminen suurempien jumalallisten tarkoitusperien välikappaleeksi - siinä kuitenkaan onnistumatta - ole mikään ihme. Onnistumatta, sillä jumalan armo vaatii vastinetta. Jumalan armo kiristää. Jumalan armo vaatii tekemään oman tahtonsa mukaan, palvomaan itseään ja kieltämään muut. Vasta sitten on ihminen ansainnut pelastuksensa, armonsa - Ansaitsematon...Rakkaus...Minun...Osakseni... Suoraan kristillisen kirkon opetuksista.

Ensimmäisestä elän, sitä minä janoan. Toista en voi sietää.

Väsymys. Tuulenpuuskan nostama hyväntuulisuus ja innostus, joka pian taas taittuu ja liukenee apatian mereen. Meri palaa mielikuviini jatkuvasti uudelleen. Se ei näyttäydy uhkaavana, eikä myrskyisenä, vaan tyynenä ja loputtomana, paikallaan lilluvana. Ulappa vailla horisonttia.

Youtubesta tuntuvat puuttuvan juuri ne biisit, joita minä etsin:
Rakkaus on kuuro, rakkaus on sokea
meni jonon ohi, ei tervehtinyt pokea
rakkaus ei kersku, rakkaus ei lesota
otti juhlat haltuun, alko heti miten mesota
rakkaus

Rakkaus ei kuole, rakkaus on elävä
tuli käsirysy, ei aikonutkaan hävitä
rakkaus ei liiku vaikka se on nopea
tulipuna sade ja äärimmäisen kopea
rakkaus

On mulla metallinen sheriffintähti,
joka rinnassa roiskuu ja roihuaa
soihdun sakaroista kipinä lähti,
kato tuolla ne taivasta ratsastaa

Rakkaus
seisoo mun edessä
rakkaus
on kaiken tekevä puhtaaksi

Rakkaus on liian kiinostuva kaveri
pariskunnan alla nariseva laveri
rakkaus lyö turpaan, kun ei auta uhota
hei rakennapa maja, se on helppo tuhota
rakkaus

On mulla metallinen sheriffintähti,
joka rinnassa roiskuu ja roihuaa
soihdun sakaroista kipinä lähti,
kato tuolla ne taivasta ratsastaa

Rakkaus
seisoo mun edessä
rakkaus
on kaiken tekevä puhtaaksi

Oisin kumiseva vaski, langaton leija läpi laskun
vaikka tili ois turvoksissa ja kuisti lasitettu
se kyllä säkenöi kun kevät koittaa, mutta onnen aateloi

Rakkaus
seisoo mun edessä
rakkaus
on kaiken tekevä puhtaaksi

On mulla metallinen sheriffintähti,
joka rinnassa roiskuu ja roihuaa
soihdun sakaroista kipinä lähti,
kato tuolla ne taivasta ratsastaa

- Zen Café: metallinen sheriffintähti -

Ei kommentteja: